NATO-jäsenyydestä keskustellaan, mutta kukaan ei kerro miksi pitäisi jäsenöityä tai miksi ei. Se tekee varmasti keskustelusta hankalasti seurattavaa. Hauskaa keskustelussa on se, että keskustelijat ovat älykkäitä - käsittääkseni. Eli älykkäät ihmiset kertovat, että pitäisi liittyä NATO:on, mutta eivät kerro miksi. Ainakaan heidän perusteluitaan ei ole kansan enemmistö ymmärtänyt. Silloin asia on ilmeisesti todella vaikea ymmärtää. Ilmeisesti vain ne älykkäät ymmärtävät sitä. He ymmärtävät, että jäsenyys tuo Suomelle enemmän etua kuin haittaa. Se etu on jotain vaikeasti ymmärrettävää. Se saattaa liittyä turvallisuuteemme. Jotkut jäsenyyden puolustajat ovat sitä sanaa käyttäneet. Turvallisuushan on tärkeä asia, joten NATO-jäsenyyskin on tärkeä asia. Ilman NATO:a olemme ilmeisesti liian turvattomia. Ilmeisesti Suomen armeija on natoilijoiden mielestä liian heikko estääkseen sodan saati puolustamaan maata sodassa. Täytyy siis olla niin, että mahdollinen turvallisuutemme uhkaaja nyt tai tulevaisuudessa on meitä selvästi vahvempi. Kukahan se olisi? Ei kai vain Venäjä...?
Venäjähän se paha setä olisi, joka meidän kimppuumme hyökkäisi. Lentokoneet tiputtelisivat pommeja sekä lentokoneita taivaalta, laivat sulkisivat meritiet ja maajoukot kaappaisivat tärkeitä kohteita, kuten vaikka voimalaitoksia. Suomi häviäisi sodan ilman NATO:a tai siitä tulisi raskaampi. Jos emme ole NATO:ssa, kukaan ei halua auttaa meitä tai liian harva haluaa. Jos olemme NATO:ssa, saamme apua tarpeeksi. Näin natoilijat varmaankin ajattelevat.
Kuvitellaan tilanne:
Iso-Britannian pääministeri kuulee uutisesta "Venäjä hyökkäsi Suomeen". Pääministeri toteaa Suomen joutuvan pärjäämään yksin, koska ei ole NATO:n jäsen. Harmi, wrong card... ja ihmisiä kuolee. Karua, jos brittien pääministerin sympatiat ovat noin laihat meitä suomalaisia kohtaan. Ihan itkettää. Ollaanko me noin pahoja ihmisiä? Olisiko pitänyt äänestää enemmän Englantia Euroviisuissa? Voi itku. Miksi kukaan ei välitä meistä? Miksi maailma on näin julma ja välinpitämätön? Mutta varmastihan virolaisiakin pelottaisi? Pelottaisihan? Eivätkö he vaatisi EU:ta tekemään jotain? Venäjä tosin vakuuttaisi EU-maille, että sille riittäisi sudeetit... öö... Suomi. Ja kyllähän vapaaseen demokraattiseen ja pieneen maahan hyökkäävän valtion sanaan voi aina luottaa. Niin nytkin. Näin tuli Suomesta osa Venäjää. Pakkovenäjä alkoi raikua kouluissa ja venäläiset sotilaat vahtivat turvallisuutta reippain ottein. Kukat kukkivat aiempaa hehkeämmin ja sateetkin vähenivät.
EU kokisi Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen myötä hyökkäyksen alueelleen. Ikävä sattuma olisi, jos EU:n komission puheenjohtaja sattuisi olemaan suomalainen. EU:n yhteismarkkina-alueesta 5 miljoonaa ihmistä eristyisi. Kiinnostaisikohan EU:ta torua Venäjää? Mitähän Venäjä vastaisi? "Hasta la vista?" Ehkäpä kuitenkin ainakin suomimyönteinen Namibia lähettäisi vapaa-ehtoisia Suomea auttamaan. EU kokisi sen varmaankin hyökkäykseksi alueelleen ja julistaisi sodan Namibialle. Tankit vyöryisivät maihinnousualuksista rantahiekalle ja pommikoneet jyskyttäisivät pääkaupunki-Windhoekin kivikauteen. Oppivathan, saatanat. EU:ta ei säikytellä noin vain. Rääpäleet. Mitä ne oikein luuli?
Suomen euroedustajien paikat luovutettaisiin muille EU-maille, lähinnä ruotsalaisille. Rikkaiden maiden jäsenmaksut nousisivat. No, pieni harmi. Pääasia, että muulle maailmalle näytettiin, ettei EU:ta nöyryytetä röyhkeästi. Viron painostuksesta EU aloittaa neuvottelut Suomen palauttamiseksi EU:lle, nyt osaksi Luxemburgia. Seitsemän vuoden jälkeen neuvottelut päätetään tuloksettomina. Satoja tuhansia suomalaisia pakeni ulkomaille, toiset sadat tuhannet karkotettiin vanhan hyväksi havaitun tavan mukaan Siperiaan, muutama sata tuhatta kuoli ja tuplamäärä haavoittui. Suomalaisia oli lopulta jäljellä 3 ja puoli miljoonaa, joista viidessä kymmenessä vuodessa enää puolet osasi suomea. YK valitteli tapahtunutta.
Aika karua. Harmi, ettei silloin joskus valittu NATO:a.
Pelastaako NATO?
Jos Suomi on maailman turvallisin kolkka, voivat sodatkin tulla tänne viimeisenä. Karkeaa yksinkertaistamista, mutta jotain logiikkaa siinä on silti. Tällöin muiden NATO-maiden voimat olisivat jo käytössä, ettei pienen Suomen auttaminen kuulu kuvioihin. Saati, kiinnostaako italialaisia Suomen auttaminen juurikaan? Ylipäätään, ulkopolitiikka on ensisijaisesti valtioiden omien, eikä muiden, etujen huolehtimista. Etujen puolustamisessa edut ensisijaisesti ratkaisevat, eivät sopimuspaperit tai niiden puuttuminen. Se tuli ilmi viime sodissakin: Suomi oli tärkein Saksalle ja sieltä sitä apua tulikin, heidän oman etunsa tähden.
NATO:lla maailmaa pelastamaan.
Tälläkin syyllä NATO-jäsenyyttä on perusteltu. Nuoria suomalaisia miehiä menisi tarvittaessa pyssyjään paukutellen pahiksia ojentamaan. Miksemme jo nyt mene? Ranskalaiset ja englantilaiset sotkivat Afrikan, jenkit sotkivat Etelä-Amerikan. Mennään me siivoamaan jäljet. Rynkyn piipulla saastat maakuoppaan ja kiviä päälle. Vittuun rauhanomainen diplomatia. Rautaa rajalle, saatana. Ainiin, voihan sitä EU:nkin nimissä sotaan lähteä. Tosin NATO:a harvemmin, kiitos siitä jenkeille. Paljosta onkin jääty paitsi: Persianlahden sota piti käytännössä uusia 12 vuotta myöhemmin. Somaliassa jenkkijoukot ovat vaihtuneet Etiopian joukkoihin (jenkkien rahoilla). Hei, mutta miksi emme syytäisi Etiopialle rahaa ja käskisi heitä kurinpitoon ympäri maailmaa? Miksi lähettää omia kalliita miehiä halpojen etiopialaisten sijaan? Nehän kestävät kuumaakin paljon paremmin.
Olisihan NATO-jäsenyydessä se etu, että pääsisimme pienelle osingolle USA:n nauttimasta kansainvälisestä goodwillistä. Everybody loves us in NATO!
