Tässä tulee arveluni siitä, mitä tuleman pitää median maailmassa.
Vapaat asiantuntijat
Maailma on monimutkaistunut liikaa ammattitoimittajien hallittavaksi, joten tiedon tuottaminen siirtyy osin vapaille asiantuntijoille. Menestyjä on se, joka löytää parhaat asiantuntijat suurista massoista. Kehitys alkaa netin mielipidepalstoilta, blogeista ja ihmisten ylläpitämiltä sivustoilta: asiantuntijat tuovat sinne tietojaan ja näkemyksiään. Media alkaa poimia mieleisiään kirjoittajia ja artikkeleita. Tarinat, mielipiteet, blogimerkinnät ja muut jutut toimitetaan valtamedioihin, eteenpäin. Ne välitetään.
Toimittajien rooliksi jää hoitaa tieto korrektiin muotoon sekä etsiä riittävästi niitä parhaita asiantuntijoita. Etsintä helpottuu, kun ihmiset tuovat tietojaan verkkoon. Lopulta sanomalehdellä voi olla moninkertainen määrä suoraan tietoa tuottavia asiantuntijoita toimittajien määrään nähden ja moni lehtiartikkeli on muun kuin toimittajien kirjoittama. Itseasiassa journalisteille koittaa kissanpäivät tiedon runsauden suhteen.
maanantai 30. kesäkuuta 2008
Suomi ei elä metsässä
Suomalaiset ovat omaksuneet syvälle myytin omasta metsäläisyydestään, kun sillä tarkoitetaan metsässä asumista. Täältä kun katsotaan, kaikki näyttää muualla suuremmalta. Kun lähdin tonkimaan tilastoja wikipediasta vahvistaakseni henkilökohtaista tuntumaani, löysin sieltä varsin mielenkiintoisia lukuja. Otin vertailuun Islantia lukuunottamatta jokaisen Pohjoismaan 30 suurinta kaupunkia. Tässäkin asiassa lukuja on erilaisia, mutta en anna sen häiritä, suunta on mielestäni taulussa.
Pohjolan sadan suurimman kaupungin joukossa suomalaisia on 30, kuten verivihollisella Ruotsillakin. Tanskalaisia kaupunkeja sadan joukossa on vain 23 ja norjalaisia vaivaiset 17. Meistä suomalaisista 2,7 miljoonaa asuu näissä 30 kaupungissa eli 51 sadasta suomalaisesta. Mainittua kolmattakymmenettä sijaa pitää Kerava.
Entäs Kerava?
Vähintään Keravan kokoisissa kaupungeissa asui tanskalaisista 2,4 miljoonaa (44%) ja norjalaisista 2,1 miljoonaa (44%). Ruotsalaiset sentään kepittivät meidät muutenkin isommalla väkiluvullaan: 3,8 miljoonaa ruotsalaista asui "Kerava-indeksin" mukaisesti, mutta eivät hekään saaneet yhtä suurta osuutta koko väestöstä, vain 42%. Tämä huolimatta suuresta kaupunkeihin suuntautuneesta maahanmuutosta.
Jos päättäisimme kaikkien Keravaa pienempien kuntien olevan maaseutua, olisi Suomessa vähiten maalaisia koko Pohjolassa. Hämmentävää vertailussa on se, että Tanskassakin kaupunkilaisia on vähemmän kuin meillä, vaikka se on sentään "eurooppalaisittain" asuttu väestötiheyden ollessa reippaasti toisella sadalla neliökilometriä kohden.
Olemme siis muuttaneet aika rytinällä kaupunkeihin vuosikymmeniä. Nyt me siellä olemme. Mitä seuraavaksi?
Meillä ei ole öljyä, ei runsaita mineraalivaroja, ei valtavia määriä vesivoimaa, ei lähellä olevia markkinoita. Jotain meillä kuitenkin on, meillä on metsää ja meillä on tilaa. Jos tilaa voisi myydä kuin kultaa, olisimme rikkaita. Emme voi valella katujamme kullalla, mutta voimme nauttia ja hyödyntää tilaamme. Sitä ylellisyystavaraa muilla ei ole ja voin arvata: sitä ei myöskään tule.
Pohjolan sadan suurimman kaupungin joukossa suomalaisia on 30, kuten verivihollisella Ruotsillakin. Tanskalaisia kaupunkeja sadan joukossa on vain 23 ja norjalaisia vaivaiset 17. Meistä suomalaisista 2,7 miljoonaa asuu näissä 30 kaupungissa eli 51 sadasta suomalaisesta. Mainittua kolmattakymmenettä sijaa pitää Kerava.
Entäs Kerava?
Vähintään Keravan kokoisissa kaupungeissa asui tanskalaisista 2,4 miljoonaa (44%) ja norjalaisista 2,1 miljoonaa (44%). Ruotsalaiset sentään kepittivät meidät muutenkin isommalla väkiluvullaan: 3,8 miljoonaa ruotsalaista asui "Kerava-indeksin" mukaisesti, mutta eivät hekään saaneet yhtä suurta osuutta koko väestöstä, vain 42%. Tämä huolimatta suuresta kaupunkeihin suuntautuneesta maahanmuutosta.
Jos päättäisimme kaikkien Keravaa pienempien kuntien olevan maaseutua, olisi Suomessa vähiten maalaisia koko Pohjolassa. Hämmentävää vertailussa on se, että Tanskassakin kaupunkilaisia on vähemmän kuin meillä, vaikka se on sentään "eurooppalaisittain" asuttu väestötiheyden ollessa reippaasti toisella sadalla neliökilometriä kohden.
Olemme siis muuttaneet aika rytinällä kaupunkeihin vuosikymmeniä. Nyt me siellä olemme. Mitä seuraavaksi?
Meillä ei ole öljyä, ei runsaita mineraalivaroja, ei valtavia määriä vesivoimaa, ei lähellä olevia markkinoita. Jotain meillä kuitenkin on, meillä on metsää ja meillä on tilaa. Jos tilaa voisi myydä kuin kultaa, olisimme rikkaita. Emme voi valella katujamme kullalla, mutta voimme nauttia ja hyödyntää tilaamme. Sitä ylellisyystavaraa muilla ei ole ja voin arvata: sitä ei myöskään tule.
sunnuntai 22. kesäkuuta 2008
Mannerheim-animaatio
En ollut kiinnostunut siitä, enkä vaivannut päätäni sillä, eikä se siis hätkäyttänyt, mutta silti nyt kirjoitan asiasta. Sattumoisin tulin näet nähneeksi a-talkin Katariina Lillqvisteineen aiheenaan Mannerheim-animaatio. Suurin kohu lieneekin jo takana, mutta mieleni tekee tuoda ruudulle omia ajatuksiani.
Ensinnäkin, aika selkeästi kyseessä on pispalalaisen ja vasemmistolaisen katkeruuden esiinnosto. Kuinka laajaa se todellisuudessa on, ken tietää, mutta ainakin ohjaajan piireissä tunnelmointia on näköjään ollut. Tekosyynä tai syntyhetkenä tälle tunteelle on ollut keväällä huhtikuun alussa 1918 tapahtunut antautuneiden punaisten teloitus (ilmeisesti noin tuhat henkeä). Tapahtuma oli kosto punaisten suorittamalle 17 valkoisen teloitukselle. Näin viittasi a-talkissa tuoreimpaan tutkimukseen Gustav Hägglund. Siitä jäi katkerat tarinat elämään Pispalassa ja vasemmistolaissävyinen kulttuuri taisi olla sille varsin otollinen maaperä. Vertauskuvallisesti sanoisin asian näin:
Eräällä lailla tapahtumia kokeneet pettivät ne, joille tarinoita kertoivat, jättäessään jotain kertomatta. Viimeistään silloin juurtui kylvetty katkeruuden siemen maahan. Vai oliko vain huonoa sattumaa, että juuri katkeruutta ruokkivat tarinat muistettiin, sikäli kun olen käsitystä niistä saanut? Tarvittiin tietysti syntipukki ja halveksunnan kohde, Mannerheim, vastustajan idoli. Siitä näköjään alkoi vuosikymmeniä kestänyt itsekeskeinen surkuttelu ja väheksyntä. Paha piti palkita pahalla, mutta hyville ei annettu pientäkään hyvää: Vaikka valitusta on jatkunut näin kauan, on käsittämätöntä, etteivät valittajat ole saaneet aikaiseksi hautapaikalle edes muistomerkkiä surmattujen kunniaksi. Todelliset valittamisen ja halveksunnan syyt mahtavat olla siis toisaalla? Syyt taitavat olla katkerassa ja epäoikeudenmukaisuutta korostavassa maailmankatsomuksessa, siinä maailmassa löytyy vihollisia ja niitä saa kohdella kaltoin jopa kolmannessa-neljännessä polvessa.
Homoepäilyt ja surmanteot eivät ole itselleni uutisia, eikä varmaankaan monille muillekaan. Lillqvist ja kaltaisensa kuitenkin haluaisivat, että tämän idolin homoudesta puhuttaisiin tai välitettäisiin. Ilmeisesti onkin katkeraa, kun ei ole puhuttu, eikä välitetty. Homous sinänsä ei järisytä, ellei sillä haluta järisyttää. Miksemme puhu Jari Sillanpään homoudesta? Tai: Miksi pitäisi puhua?
Marisijat ovat luoneet itse oman vihollisensa, vastustajansa, vastapuolensa, miten ikinä sitä kutsuvatkaan. Siinä vastustajassa nähdään omat tunteet käänteisinä: homofobiaa, jumalointia, kiihkonationalismia, fasismia. Kun tämä on tehty, syytetään tätä kuviteltua vihollista ja mahdollisia vihollisen edustajia, todellisia ihmisiä ja heidän sanojaan, näistä demonisista piirteistä. Todellisuudessa vihollista ei ole. Mannerheimia kunnioittavat eivät sinänsä ole homofobisia, jumaloivia tai fasistisia. He ovat kyllä nostaneet miehen jalustalle, aika monelle. He osaavat laskea yhteen ja vähentää. Toiset osaavat tai haluavat vain vähentää.
Jos Mannerheim eläisi, olisi Katariina Lillqvist oikeudessa vastaamassa teoistaan. Nyt näin ei ole, pilkatkaamme siis kuolleita. Kuitenkin on sanottu, että "Tehkää muille, kuten haluaisitte teille tehtävän." Odotelkaamme siis fiktiivistä animaatiota Katariina Lillqvististä, Pispalan perhosesta.
Tässä linkki vasemmistolaisia ja pispalalaisiakin lapsia auttaneeseen järjestöön. Sen on perustanut Murha-Kustaa. Pahoittelen, jos linkki loukkaa jotakuta. http://www.mll.fi/liitto/historiaa/
Luulin, ettei Suomessa enää näin vanhoja muistella, mutta olin näköjään väärässä. Tämä episodi oli matka Katariina Lillqvistin ja kaltaistensa maailmaan. En tiennyt siitä, en odottanut sellaista, enkä ollut kiinnostunut siitä, mutta nyt olen sen uskoakseni nähnyt. Kivaa oli.
Ensinnäkin, aika selkeästi kyseessä on pispalalaisen ja vasemmistolaisen katkeruuden esiinnosto. Kuinka laajaa se todellisuudessa on, ken tietää, mutta ainakin ohjaajan piireissä tunnelmointia on näköjään ollut. Tekosyynä tai syntyhetkenä tälle tunteelle on ollut keväällä huhtikuun alussa 1918 tapahtunut antautuneiden punaisten teloitus (ilmeisesti noin tuhat henkeä). Tapahtuma oli kosto punaisten suorittamalle 17 valkoisen teloitukselle. Näin viittasi a-talkissa tuoreimpaan tutkimukseen Gustav Hägglund. Siitä jäi katkerat tarinat elämään Pispalassa ja vasemmistolaissävyinen kulttuuri taisi olla sille varsin otollinen maaperä. Vertauskuvallisesti sanoisin asian näin:
"Siitä lähtien Pispalassa keitettiin tätä kitkerää ja pahaa soppaa vapaaehtoisesti ja valiteltiin keittämisen kurjuutta."Ei ole uutinen, että katkerassa maaperässä tosiasiat saattavat joutua hyllylle tai unohduksiin. Vai moniko katkera tiesi valkoisen operaation olleen kosto? Se kosto karkasi käsistä, ei epäilystäkään. Syyt surmista vieritettiin Mannerheimin niskoille, olihan hän joukkojen johtaja. Antautuneiden surmaaminen taisi kyllä olla ihan rivimiesten itsensä idea. Mannerheim oli itse laskelmoiva, eikä varmasti nähnyt hyötyjä vaan ennemminkin haittoja surmanteoissa, mikä tulikin todistetuksi. Mannerheim oli myös yrittänyt hillitä koston tekoja sodan aikana, toki, ehkäpä enemmän olisi ollut tarpeen. Valkoiset vaikuttivat varsin "kuumilta" ylipäätään, olivathan he yrittäneet komentajansa salamurhaa Seinäjoella. Sellaisilta kavereilta vihollisten verilöyly Tampereella onnistuu vähintään yhtä kevyesti.
Eräällä lailla tapahtumia kokeneet pettivät ne, joille tarinoita kertoivat, jättäessään jotain kertomatta. Viimeistään silloin juurtui kylvetty katkeruuden siemen maahan. Vai oliko vain huonoa sattumaa, että juuri katkeruutta ruokkivat tarinat muistettiin, sikäli kun olen käsitystä niistä saanut? Tarvittiin tietysti syntipukki ja halveksunnan kohde, Mannerheim, vastustajan idoli. Siitä näköjään alkoi vuosikymmeniä kestänyt itsekeskeinen surkuttelu ja väheksyntä. Paha piti palkita pahalla, mutta hyville ei annettu pientäkään hyvää: Vaikka valitusta on jatkunut näin kauan, on käsittämätöntä, etteivät valittajat ole saaneet aikaiseksi hautapaikalle edes muistomerkkiä surmattujen kunniaksi. Todelliset valittamisen ja halveksunnan syyt mahtavat olla siis toisaalla? Syyt taitavat olla katkerassa ja epäoikeudenmukaisuutta korostavassa maailmankatsomuksessa, siinä maailmassa löytyy vihollisia ja niitä saa kohdella kaltoin jopa kolmannessa-neljännessä polvessa.
"Sairaat ajatukset kasvavat sairaita hedelmiä."Kuvatunlaisessa maailmassa vääryyksiä ei unohdeta eikä anneta anteeksi ja hyvät teot jätetään huomiotta. Tämä valittaminen huutaa muita paikalle auttamaan ja antamaan huomiota. Juuri heidän kokema vääryys pitää muistaa. Tosin, eiväthän ne valittajat itse menettäneet henkeään, sitä kalleintaan. Negatiiviset tunteet tekevät ajatuksista itsekeskeisiä.
Homoepäilyt ja surmanteot eivät ole itselleni uutisia, eikä varmaankaan monille muillekaan. Lillqvist ja kaltaisensa kuitenkin haluaisivat, että tämän idolin homoudesta puhuttaisiin tai välitettäisiin. Ilmeisesti onkin katkeraa, kun ei ole puhuttu, eikä välitetty. Homous sinänsä ei järisytä, ellei sillä haluta järisyttää. Miksemme puhu Jari Sillanpään homoudesta? Tai: Miksi pitäisi puhua?
Marisijat ovat luoneet itse oman vihollisensa, vastustajansa, vastapuolensa, miten ikinä sitä kutsuvatkaan. Siinä vastustajassa nähdään omat tunteet käänteisinä: homofobiaa, jumalointia, kiihkonationalismia, fasismia. Kun tämä on tehty, syytetään tätä kuviteltua vihollista ja mahdollisia vihollisen edustajia, todellisia ihmisiä ja heidän sanojaan, näistä demonisista piirteistä. Todellisuudessa vihollista ei ole. Mannerheimia kunnioittavat eivät sinänsä ole homofobisia, jumaloivia tai fasistisia. He ovat kyllä nostaneet miehen jalustalle, aika monelle. He osaavat laskea yhteen ja vähentää. Toiset osaavat tai haluavat vain vähentää.
Jos Mannerheim eläisi, olisi Katariina Lillqvist oikeudessa vastaamassa teoistaan. Nyt näin ei ole, pilkatkaamme siis kuolleita. Kuitenkin on sanottu, että "Tehkää muille, kuten haluaisitte teille tehtävän." Odotelkaamme siis fiktiivistä animaatiota Katariina Lillqvististä, Pispalan perhosesta.
Tässä linkki vasemmistolaisia ja pispalalaisiakin lapsia auttaneeseen järjestöön. Sen on perustanut Murha-Kustaa. Pahoittelen, jos linkki loukkaa jotakuta. http://www.mll.fi/liitto/historiaa/
Luulin, ettei Suomessa enää näin vanhoja muistella, mutta olin näköjään väärässä. Tämä episodi oli matka Katariina Lillqvistin ja kaltaistensa maailmaan. En tiennyt siitä, en odottanut sellaista, enkä ollut kiinnostunut siitä, mutta nyt olen sen uskoakseni nähnyt. Kivaa oli.
tiistai 17. kesäkuuta 2008
Lissabonin sopimus
Niinpä niin, irlantilaiset äänestivät EU:lle tarkoitetun perustuslain kumoon. Tämä oli johtajien mielissä väärä mielipide ja tietysti vastapuolen valheilla höystetty. Onneksi sentään joku osapuoli jaksaa puhua kansalle. Johtajat mutisivat ja höpisivät lyötyinä, ettei tämä vaikuta mihinkään. Ei tunnu missään. Tosiasiassa äänestyksen pitäisi kaataa koko yritelmä, koska niin on sovittu - kaikkien on suostuttava tai kukaan ei ala. Muissa maissahan äänestystä ei uskallettu enää järjestää. Kansan mielipide on torpattu mielipidepalstoille ja kahvihuoneisiin. Siellä se on vaaraton. Se on varmasti monen kiinnostuneen mielestä turhauttavaa ja ärsyttävää. Maiden johtajat ovat viemässä maitaan sinne, mihin kansa ei halua. Matkan syytä ei kerrota. Kaiken lisäksi perille on outo kiire.
EU-parlamentti käsittelee Lissabonin sopimusta:
http://www.youtube.com/watch?v=QVeMBNB0cII
Vastustajat vaativat perustuslaista kansanäänestystä ja väittävät, etteivät kannattajat(-kaan?) ole lukeneet sopimusta. Perusteluna on se, ettei sopimusta voi lukea - ilman huomattavan suurta vaivannäköä. Lisäksi kritisoidaan keskustelun puutteesta - siellä missä asiasta päätetään.
Pitkäaikaisin europarlamentaarikko, Jens-Peter Bonde, kritisoi sopimusta
http://www.youtube.com/watch?v=twINQm8ZC2A
http://www.youtube.com/watch?v=8Kr0Foq3CQE
Eduskunta käsittelee sopimusta
Eduskunnan äänestys sopimuksesta
Dos. Terhi Kiiskisen luento perustuslain ensimmäisestä versiosta, josta 98-99% säilyi nykyiseen versioon:
http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/eu_perustuslakiluento.html
Omin sanoin tiivistän Kiiskisen näkemyksen näin: perustuslaki on huono, eikä kunnioita kansanvaltaa.
Toisinajattelija Vladimir Bukovksy: "EU:sta uusi Neuvostoliitto":
http://www.brusselsjournal.com/node/865
http://www.youtube.com/watch?v=bM2Ql3wOGcU&feature=related
Tsekin presidentti Václav Klaus pelkää jotain samansuuntaista:
http://www.brusselsjournal.com/node/206
Irlantilaisten video Lissabonin sopimuksesta:
http://video.google.nl/videoplay?docid=-4291770489472554607&q=End+of+nations&ei=505NSPPeH4GEjQKCw4S_DA
Video manaa käytännössä Neuvostoliiton paluun EU:n muodossa.
Hyvä viesti aiheesta ja linkkejä eteenpäin (osa tässä yllä ja osa ei toimi):
http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1710296
Yhteenveto
EU-komission (Politbyrooksikin haukuttu) puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on entinen maolainen kommunisti. Hän ei ole ainoa vasemmalle kallellaan ollut hahmo EU:n johdossa. Voi siis epäillä, ettei siellä nyrpistetä nenää kommunismille. Mitä itse sopimukseen tulee, irlantilaisten video kertoo paljon. Väitetään, että sopimus on kaksinaamainen: Otsikoissa puhutaan kauniita, mutta myöhemmin viitataan sinne tänne jopa pöyristyttäviin asioihin, jonka seurauksena kukaan ei käytännössä tiedä mikä on oikein ja mikä ei. Hyvä perustuslaki siis? Jatkossa suomalaisen asevelvollisen voi velvoittaa sotiin milloin minnekin, jos sopimus toteutuu. Ja kun sopimuksesta tulee hyvin vastakohtaisia näkemyksiä, kuten poliisin kiinniottaman saa ampua, mikäli karkaa ja, että mellakoissa virkavalta saa toimia samoin, niin eikö jonkun mielestä meillä ole ongelma: paska sopimus. Jos näin tärkeistä asioista (ihmishengistä) ei ole selvyyttä, miksi sillä ei ole mitään väliä? Aivan käsittämätöntä. En uskonut näkeväni tällaista päivää.
Anna äänesi kansanäänestyksen puolesta: x09.eu. Se on ehkä tärkein tekosi, mitä yhteiskunnalle voit tehdä keskustelemisen lisäksi, unohtamatta tätä asiaa seuraavissa vaaleissa.
EU-parlamentti käsittelee Lissabonin sopimusta:
http://www.youtube.com/watch?v=QVeMBNB0cII
Vastustajat vaativat perustuslaista kansanäänestystä ja väittävät, etteivät kannattajat(-kaan?) ole lukeneet sopimusta. Perusteluna on se, ettei sopimusta voi lukea - ilman huomattavan suurta vaivannäköä. Lisäksi kritisoidaan keskustelun puutteesta - siellä missä asiasta päätetään.
Pitkäaikaisin europarlamentaarikko, Jens-Peter Bonde, kritisoi sopimusta
http://www.youtube.com/watch?v=twINQm8ZC2A
http://www.youtube.com/watch?v=8Kr0Foq3CQE
Eduskunta käsittelee sopimusta
Eduskunnan äänestys sopimuksesta
Dos. Terhi Kiiskisen luento perustuslain ensimmäisestä versiosta, josta 98-99% säilyi nykyiseen versioon:
http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/eu_perustuslakiluento.html
Omin sanoin tiivistän Kiiskisen näkemyksen näin: perustuslaki on huono, eikä kunnioita kansanvaltaa.
Toisinajattelija Vladimir Bukovksy: "EU:sta uusi Neuvostoliitto":
http://www.brusselsjournal.com/node/865
http://www.youtube.com/watch?v=bM2Ql3wOGcU&feature=related
Tsekin presidentti Václav Klaus pelkää jotain samansuuntaista:
http://www.brusselsjournal.com/node/206
Irlantilaisten video Lissabonin sopimuksesta:
http://video.google.nl/videoplay?docid=-4291770489472554607&q=End+of+nations&ei=505NSPPeH4GEjQKCw4S_DA
Video manaa käytännössä Neuvostoliiton paluun EU:n muodossa.
Hyvä viesti aiheesta ja linkkejä eteenpäin (osa tässä yllä ja osa ei toimi):
http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1710296
Yhteenveto
EU-komission (Politbyrooksikin haukuttu) puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on entinen maolainen kommunisti. Hän ei ole ainoa vasemmalle kallellaan ollut hahmo EU:n johdossa. Voi siis epäillä, ettei siellä nyrpistetä nenää kommunismille. Mitä itse sopimukseen tulee, irlantilaisten video kertoo paljon. Väitetään, että sopimus on kaksinaamainen: Otsikoissa puhutaan kauniita, mutta myöhemmin viitataan sinne tänne jopa pöyristyttäviin asioihin, jonka seurauksena kukaan ei käytännössä tiedä mikä on oikein ja mikä ei. Hyvä perustuslaki siis? Jatkossa suomalaisen asevelvollisen voi velvoittaa sotiin milloin minnekin, jos sopimus toteutuu. Ja kun sopimuksesta tulee hyvin vastakohtaisia näkemyksiä, kuten poliisin kiinniottaman saa ampua, mikäli karkaa ja, että mellakoissa virkavalta saa toimia samoin, niin eikö jonkun mielestä meillä ole ongelma: paska sopimus. Jos näin tärkeistä asioista (ihmishengistä) ei ole selvyyttä, miksi sillä ei ole mitään väliä? Aivan käsittämätöntä. En uskonut näkeväni tällaista päivää.
Anna äänesi kansanäänestyksen puolesta: x09.eu. Se on ehkä tärkein tekosi, mitä yhteiskunnalle voit tehdä keskustelemisen lisäksi, unohtamatta tätä asiaa seuraavissa vaaleissa.
tiistai 3. kesäkuuta 2008
Apua köyhille maille vai ei?
Suora rahallinen tuki kehitysmaille näyttää kulkevan kohti tiensä päätä. Viitaten kehitysmaiden viisaiden lausuntoihin [1] [2], on kehitysapu jopa tappavaa ja pitäisi lopettaa pikimmiten. Avustusjärjestöt ja paikalliset poliitikot hyötyvät kehnosta tilanteesta. Ensimmäiset oikeuttamalla olemassaolonsa ja jälkimmäiset kahmimalla avun itselleen. Kärsijöitä ovat avun saajat, paradoksaalista kyllä. Poliitikot jakavat ottamansa osuuden omilleen uudelleenvalinnan varmistamiseksi. Musta pörssi myy loput ilmaisesta ruoasta halvemmalla kuin paikalliset viljelijät. Kannattaa siis viljellä kahvia, kun ruoka tulee kuitenkin ilmaiseksi Euroopasta. Kun viljavarastoja ei täten saada aikaan, toistuu sama kerta toisensa jälkeen. Kun valtioiden tulot eivät niinkään perustu kansan maksamiin veroihin vaan ulkomaiseen rahaan, ei hallituksilla ole tervettä riippuvuutta veronmaksajista. Kuulostaa hyvin loogiselta. Emme silti toimi niin... :D
Rahan ja ruoan antaminen tulisi lopettaa, mutta tiedon antamista tulisi laajentaa. "Älä anna kalaa, opeta kalastamaan." Ihmisiä tulisi siis kouluttaa kehitysavun nimissä ilmaiseksi tai halvalla, kotimaassaan tai avustajamaassa. Tämäkään apu ei saisi haitata koulutuksen kehittymistä kehitysmaassa, mitä se varmasti toisaalta tekee, mutta toisaalta auttaa luoden pääomaa, jolla tietoa levitetään eteenpäin. Jos ruokaa halutaan antaa, tulisi se antaa hyvinä aikoina ja vain kerran. Hmm, entäs jos joillekin kehitysmaille myönnettäisiin tietty absoluuttinen määrä viljaa meidän viljavarastosta, kerran. He tarvittaessa kotiinkutsuisivat sen (omiin leväperäisiin tarkoituksiinsa tietysti). Ehkei ruoka-apu vain ole mahdollinen.
Entäs sitten pakolaiset? Miksi heidät pitäisi asuttaa länsimaihin, eikä naapurimaihin, jonne luultavasti sopeutuisivat paremmin? He työllistyisivät luultavasti paremmin Afrikassa, kuin Suomessa. Afrikan maat itseasiassa ottavatkin paljon pakolaisia vastaan. Sitä vastaanottokykyä voinemme tukea.
[1] http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html
[2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/GrameenPhonen+perustaja+moittii+kehitysapua+tehottomaksi/1135228411165?ref=rss
Rahan ja ruoan antaminen tulisi lopettaa, mutta tiedon antamista tulisi laajentaa. "Älä anna kalaa, opeta kalastamaan." Ihmisiä tulisi siis kouluttaa kehitysavun nimissä ilmaiseksi tai halvalla, kotimaassaan tai avustajamaassa. Tämäkään apu ei saisi haitata koulutuksen kehittymistä kehitysmaassa, mitä se varmasti toisaalta tekee, mutta toisaalta auttaa luoden pääomaa, jolla tietoa levitetään eteenpäin. Jos ruokaa halutaan antaa, tulisi se antaa hyvinä aikoina ja vain kerran. Hmm, entäs jos joillekin kehitysmaille myönnettäisiin tietty absoluuttinen määrä viljaa meidän viljavarastosta, kerran. He tarvittaessa kotiinkutsuisivat sen (omiin leväperäisiin tarkoituksiinsa tietysti). Ehkei ruoka-apu vain ole mahdollinen.
Entäs sitten pakolaiset? Miksi heidät pitäisi asuttaa länsimaihin, eikä naapurimaihin, jonne luultavasti sopeutuisivat paremmin? He työllistyisivät luultavasti paremmin Afrikassa, kuin Suomessa. Afrikan maat itseasiassa ottavatkin paljon pakolaisia vastaan. Sitä vastaanottokykyä voinemme tukea.
[1] http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html
[2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/GrameenPhonen+perustaja+moittii+kehitysapua+tehottomaksi/1135228411165?ref=rss
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)