Tähän saakka historiaa ammatikseen tutkivat ovat olleet taipuvaisia pitämään tarinoita suomalaisten muinaisista kuninkaista myytteinä ja fiktiivisinä. Syynä lienee ollut arkeologisten todisteiden tai ylipäätään kovien todisteiden puute suomalaisista kuninkaista ja kuningaskunnista. Aikoinaan kirjoitetut norjalaiset saagat kertovat kuitenkin suomalaisten kuninkaista. Liuta kuninkaita mainitaan nimeltä ja heidän edesottamuksistaankin siellä tarinoidaan. Muitakin vanhoja kirjallisia lähteitä tiedetään, joissa suomalaisista kuninkaista kerrotaan. Tutkijat ovat epäileväisiä saagojen ja vanhojen kronikoiden tarinoihin.
Outoa saagojen suomalaiskuningaskirjoittelussa on kuitenkin se, miksi ne on ylipäätään kirjoitettu. Siihen ei tiede ole kyennyt pätevästi vastaamaan. Maalaisjärjellä ajatellen kirjoittelu tarkoittaa sitä, että suomalaisten kuninkaita on pidetty todellisina ja vieläpä arvostettuina. Riippumatta siitä, pitävätkö tarinat paikkansa, ne näyttävät olleen totta norjalaisille. Ilmeisin syy tarinoida suomalaisista kuninkaista on, että nämä olivat aikoinaan Norjan valloittaneet ja valtakunnan sinne perustaneet. Norjan hoveissa puhuttiin siis heidän esi-isistään. Ei savua ilman tulta. Ehkäpä asiat ovat juuri sitä, miltä ne näyttävät.
Suomen muinaisella kuningaskunnalla ei näytä kovin jykevää hallintoa olleen. Kenties merkittävimpiä tehtäviä kuninkaalla oli puolustuksen ja sotaretkien johtaminen. Kuninkuus saattoi joskus olla hetkellistäkin.
Oli ennen miten oli, itse mietin asiaa näin:
Idea toisten ihmisten johtamisesta ja määräilystä ei vaadi kulttuuria eikä teknologiaa, se ei vaadi edes kieltä, jopa huonosti kasvatetut lapset sen osaavat. Idea siitä, että valitaan joku johtamaan monia, ei sekään tunnu vaikealta, "eipähän tarvitse itse hermoilla". Valitsemista kiirehtii pelko jonkun paskiaisen noususta pompottelijaksi. Mieluummin siis mieluinen ja yhdessä valittu. Tähän tapaan uskon Euroopassa muinoin usein tapahtuneen.
Miksi sitten Suomessa olisi pitänyt olla kuninkaita? Hyvän syyn siihen antavat svealaiset, Novgorod, karjalaiset, Tanska ja saksalaisetkin usein väkivaltaisine retkineen. Tyhmä ja saamaton olisi se, joka ulkopuolisten väkivaltaan ei reagoi. On useita merkintöjä historiassa puolin ja toisin tehdyistä sotaretkistä. Lounais-Suomi ja lounaissuomalaiset näyttävät omanneen monia vihollisia. Viisasta oli siis puolustautua: hankkia aseita, rakentaa puolustusrakennelmia, sopia kuka tekee ja mitä tekee hyökkäyksen uhatessa. Moisessa tilanteessa ei kuninkaan valinta ole enää kaukana. Kansalla on hyvin voinut olla halu elättää yhteisen turvallisuuden ylläpitäjää. Minimissään kuningas ja/tai hovinsa ovat olleet sivutoimisia. Kuningas on saattanut asua kartanossaan renkine ja piikoineen. Hirsikartano taitaa olla ajat sitten maatunut.
Virallinen tutkimus ja sitä puolustavat puhuvat mielellään paikallisista mahtimiehistä, ruhtinaista tai maakunnallisista päälliköistä, mutta karsastavat "kuningas"-titteliä. Eli esim. Pirkanmaalla on heidänkin mukaan voinut olla yhteisten asioiden hoitaja, jota on jopa kutsuttu kuninkaaksi, mutta joka on oikeasti ollut vain päällikkö. Termeille ei liene olemassa tarkkoja selityksiä, joten mainitut sanaleikit ovat saivartelua. Tämä hypoteettinen Pirkanmaan päällikkö ei ole virallisen käsityksen mukaan voinut olla turkulaisten päällikkö, sehän ei olisi enää maakunnallinen vaan ylimaakunnallinen päällikkö. Vastaavasti svealaisten kuningas olisi ollut oikeasti maakunnallinen päällikkö, kunnes Svean pojat alistivat Götan pojat tottelemaan.
Jos siis svealaiset ovat uhanneet pieksävänsä turkulaisia ja jälkimmäisten päällikkö olisi jo sattunut kuolemaan ilman soveliasta seuraajaa (harvahkosti asutulla seudulla), ei pirkkalaisten päällikköä ole ilmeisesti voitu kutsua puolustuksen turvaajaksi?
Onhan sekin mahdollista, etteivät suomalaiset olisi oikeasti tarvinneet yhteistä johtoa svealaisten, Novgorodin, Tanskan ynnä muiden sotaretkien torjumiseen. Oli niin helppoo, pieksettiin niitä kaikkia, kunnes ruotsalaiset tulivat ja loppui se touhu. Pyynnöstä vai pyytämättäkö tulivat, ken tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti