Jääkiekon MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1920 ja vuodesta 1930 vuosittain. Pieni katsaus kertoo, että Kanada hallitsi kiekkoa varsin suvereenisti vuoteen 1962.
1920-1962: Kanadan valtakausi
Kanada hävisi keskimäärin vain joka kolmannen kultamitalin tyytyen tällöinkin yleensä hopeamitaliin, mikäli vaivautui kisoihin. Aivan alussa jääkiekon kotimaa voittikin mestaruuden kuusi kertaa peräkkäin. Hyvä kakkonen oli usein USA, kuten kolmonen Sveitsi. Myös sellainen jääkiekon suurmaa kuin Iso-Britannia onnistui olemaan kerran maailman paras ja pariin otteeseen niin toineksi paras kuin kolmaskin.
1954-1962: Kanadan valtaa uhataan
Neuvostoliitto liittyy kiekkorientoihin 1952 ja putsaa saman tien pajatson mestaruudella sekä voittaen Kanadankin 7-2. Ainoa piste lipesi tasapeliin Ruotsin kanssa. Neuvostoliitto on kahdeksan kertaa perättäin mitaleilla ja kahdesti mestari. Kanada nappaa vielä neljä mestaruutta, mutta...
1963-1990: Neuvostoliiton ylivalta
Kun vauhtiin päästään, niin tehdään sitten kunnolla: vuosina 1963-1971 NL voittaa yhdeksän kertaa putkeen mestaruuden. Sitä ennätystä tuskin tullaan koskaan rikkomaan. Koko aikakaudella vain Tsekkoslovakia onnistuu neljästi ja Ruotsi kerran murtamaan Neuvostoliiton ylivallan. Vain kahdesti NL päätyi kolmanneksi. Vuosina 1969-1981 mitalien jako olikin näiden kolmen kauppa lukuunottamatta vuoden 1978 kisoja, jolloin Kanada, joka ei kaikkiin kisoihin osallistunut, otti pronssia. Kauden loppupuolella Kanadakin pääsi mitaleille. Aikakausi oli Ruotsillekin menestystä täynnä lukuisin hopea- ja pronssimitalein. 1962-81, yhdeksäntoista vuoden ajalta kertyi 16 mitalia ja Ruotsi jäi siis mitalitta vain kolmesti. Tuloksena myös yhdeksän vuoden katkeamaton mitaliketju.
1991-2012: Kilpailun aikakausi
Enää ei ollut ylivoimaisia lajin mestareita vaan vain lyhyitä hegemonian kausia, joihin ensin pääsi kiinni Ruotsi kahdella peräkkäisellä mestaruudella ja mitaliputkella vuoteen 1995 saakka. Uutta väriä mitalitilaisuuksiin toi Suomi, joka pokkasi seitsemän mitalia 1992-2001. Vuosituhannen vaihteessa taas Tsekki vei kolme mestaruutta putkeen ja sai kuusi mitalia 1996-2001, joista neljä oli mestaruuksia. Uusi mitalien jakaja oli myös Slovakia 2000 hopeallaan ja 2002 mestaruudellaan. 2003-2009 Kanada voitti kolme mestaruutta ja kuusi mitalia ja mestaruuksista kaksi peräjälkeen 2003-04. Venäjä puolestaan kiekkoili tuplamestariksi 2008-09.
Aikakaudella eniten kullan makuun on päässyt Tsekki kuudella mestaruudellaan 1996-2010. Ruotsi ja Kanada ovat kiilanneet kultaan neljästi, Venäjä kolmesti, Suomi kahdesti ja Slovakia kerran. Ennen takoivat huippumaat suorastaan lapioimalla maaleja heikompien pesään, mutta nykyään yli kymmennumeroiset maaliluvut ovat harvinaisempia.
Menestyksen salaisuus, missä se on?
Kun katsotaan harrastajamääriä, ovat Kanada ja USA ylivoimaisia puolen miljoonan kiekkoilijan potentiaalilla. Tsekistä löytyy satatuhatta kiekkoilijaa, kun Suomen, Ruotsin ja Venäjän kiekkoilijat mahtuvat noin 62-65 tuhannen sakkiin. Koska Pohjois-Amerikasta ei MM-kisoihin niin antaumuksella lähdetä, rokottaa se menestystä, vaikka harrastajia onkin.
Usko, kurinalainen joukkuepeli, huipputähtien taito ja maalivahtien onnistuminen ratkaisevat voittajan. Jos suomalaiset haluavat lisää menestystä, sitä on haettava etsimällä lahjakkuuksia ja täsmäkouluttamalla kaikkia maalinteon hienouksiin. Maalivahtivalmentajat ovat olleet suomalaisten salaisuus, nyt tarvitaan maalinteon valmentajia.
