Naisen kauneus miehen silmin

Sirous ja kurvikkuus ovat miehen silmin naisellisia ja samalla epämiehekkäitä piirteitä. Ne tekevät naisesta kauniin.

Piirteet ovat toisilleen vastakkaisia. Mitä enemmän kurveja, sitä vähemmän siroutta. Myös yleismaailmalliset esteettiset säännöt pätevät, sopusuhtaisuus kaunistaa.

Seuraavassa tieteen kiistämien rotujen eroja: aasialaiset naiset ovat siroja, kun mustat taas ovat kurvikkaita. Monet Välimeren piirin naiset ovat pohjoisin silmin lyhyitä ja siinä mielessä siroja, mutta aasialaisia kurvikkaampia. Valkoiset naiset taas ovat mustien tavoin pitkiä, mutta samalla varsin siroja. Suomessa on kaksi naistyyppiä: läntinen pitkä ja siro nainen sekä itäinen lyhyempi ja kurvikkaampi nainen.

Kunkin kannattaa tietenkin tuoda omia piirteitään sopusuhtaisesti esiin. Siroutta ja kurveja ei kannata piilottaa mutta toisaalta niitä kannattaa yrittää korostaa, jos ovat sangen heikkoja.

Naisen hiusten värillä ei kokemusteni mukaan ole useimpien miesten mielissä suurta merkitystä. Oma luontainen väri voi hyvinkin olla aidoin persoonallisine luontaisine värivaihteluineen ja kiharoineen. Joskus jokin värjäys on myös oikein sopiva. Nykypäivän villit keinovärit ovat hiukan vieraita, mutta samanaikaisesti kiehtovia. Valmista vastausta hiusten väriin ei miehen näkökulmasta ole mutta suosittelen omaa väriä. Hiuksia voi näin valiten koristaa raidoilla, jotka luovat persoonallisuutta.

Väriä tärkeämpi on kampauksen sopivuus. Siinäkään ei ole selviä säveliä, vaikka pitkät hiukset ovat varmin valinta. Silti lyhyet hiukset sopivat joillekuille, ehkäpä siroimmille, kunhan varoo miesmäistä vaikutelmaa. Pituutta tärkeämpää on tukan antama yleinen vaikutelma. Ponnarit korvien yllä antavat Peppi-vaikutelman. Kun hiukset ovat tiukasti ponnarilla takana ylhäällä, luo nainen itsestään sporttisen vaikutelman. Jos ponnaria laskee tai etenkin, jos sitoo hiukset nutturalle, tulee helposti toimistotäti-look varsinkin mustasankaisilla laseilla ryyditettynä. Aivan alas laskettuna poninlenkki herättää vain vähän vaikutelmia, jolloin lähinnä vaikuttaa se, sopiiko kampaus asuun ja persoonaan. Se onkin valmiita vastauksia olennaisempaa. Jos ei välitä, ei luultavasti tule positiivisesti huomatuksi.

Meikkaamisessakin aitous merkitsee. Jos haluaa korostaa ripsiään, se tulee tehdä maltillisesti. Lähtökohtaisesti kannattaa minimoida meikki ja antaa omien piirteiden näkyä. Vaikka kasvot eivät olisikaan jonkin kauneusihanteen mukaiset, sen omaleimaiset piirteet voivat silti olla viehättävät. Itse sitä ei välttämättä osaa arvioida.

Suomalainen katukuva on naisten osalta varsin vaihteleva vaikkapa Japaniin, Afrikkaan ja moneen muuhun alueeseen verrattuna. Hiusten väri voi olla melkein mitä tahansa ja ruumiinrakenteetkin vaihtelevat kurvikkaista siroihin. Länsimainen nainen on malli monille muille.

Vaikka muoti tarjoaa ideoita ja vaihtelua, tärkeintä on oma tyyli, muodista viis. Lisäksi yksi on ilmainen ja toimii aina. Kaikki muu latistuu arkiseksi, jos sitä ei ole. Se on hymy.

Suomi talviolympialaisissa kautta aikojen

Mestarit unohtuvat. Vai tiedätkö Clas Thunbergin, Suomen menestyneimmän urheilijan talviolympialaisissa?

Suomen menestys: pikaluistelusta maastohiihtoon ja mäkihyppyyn.

Paljon muutakin unohtuu. Pikaluistelu toi liki kaikki Suomen talviolympiamitalit 20- ja 30-luvuilla. Luistelutaito ja -kulttuuri elivät ja kantoivat vuoteen 1968, jonka jälkeen Suomi katosi pikaluistelun olympiamitalimaiden joukosta. Lajin merkityksestä kertoo, että tässä aikakausien taitekohdassa reilu kolmannes, eli 24 mitalia, Suomen kaikista 69 mitalista oli tullut pikaluistelusta.

Rinnalle oli jo noussut maastohiihto, jonka suuruuden ajan voinee katsoa alkaneen viimeistään vuoden 1952 kisoissa kahdeksalla hiihtomitalilla. Siitä alkaen Suomi sai maastohiihdosta vähintään kolme mitalia per kisat aina vuoteen 1998 saakka. Vuoden 1952 lisäksi menestyksekkäimpiä kisoja hiihdossa olivat 1964 (6) ja 1984 (7). Jokaisia menestyskisoja seurasi kylläkin mitalimäärien romahdus puoleen. Kavalin romahdus oli 2002, jolloin doping-käryjen raatelema maajoukkue jäi ensimmäisen kerran 74 vuoteen mitaleitta. Senkin jälkeen, kuten aiemminkin oli tapana, alkoi asteittainen nousu takaisin.


Kun pikaluistelun "kulta-aika" päättyi, oli jo menestystä tuonut mäkihyppykin. 1956-64 saldona oli neljä mitalia. Seuraavan kerran mitalin makuun päästiin tosin vasta 1980. Sekin valtakausi päättyi viimeistään 2006 kisoihin (1994 ei tosin tullut silloinkaan mitaleita). Rinnalla on vuosikymmenten saatossa kamppaillut yhdistetty, joka on aina ajoittain tuonut yhteensä 13 mitalia. Huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1998 (2) ja 2002 (4). Ampumahiihtokin on ajoittain onnistunut, mitaleita on yhteensä kuusi. Tosin ensimmäinen oli sotilaspartiohiihdosta, mutta läheltä liippaa.

Edellistä paremmin on mitaleita määrällisesti kahminut vuodesta 1988 lähtien jääkiekko (8), joka on siitä alkaen ollut Suomen kolmanneksi paras olympialaji maastohiihdon ja mäkihypyn jälkeen.

Mitalirikkaimmat kisat ovat toistaiseksi olleet Nagano 1998 ja Sarajevo 1984 kahdellatoista mitalilla. 1924 saavutettiin 11 mitalia paljon pienemmällä urheilijamäärällä. 1952 ja 1964 tuloksena oli kymmenen mitalia. Keskimäärin kautta aikojen kaulassa on roikkunut 7,3 mitalia kisojen päätyttyä. Hiukan huolestuttavaa on, että mitalisaalis on viime vuosikymmenten aikana ollut ennemminkin laskemaan päin. Kahdet viimeiset kisat on saaliina ollut viisi mitalia. Yhtä laiha saldo on tullut 1928 (4)-32 (3) sekä 1968-72 (5). Sotshista Ruotsi sai 15 ja Norja 26. There's a difference.

Suomen mitalisaalis on pitkässä juoksussa puolet Norjan saaliista. Määrällä mitaten Suomi on kuudenneksi menestynein maa, mutta se Norja...?

Norja ja kulta-aika

Norja oli talviolympialaisten menestynein maa vuoteen 1956 saakka (poikkeuksena 1932 toinen sija). Mitaleita tuli aina vähintään kymmenen ja keskimäärin nelisentoista. Sitä seurasi romahdus, kunnes maa oli 1964 kolmas ja 1968 jälleen ensimmäinen. Vielä 1972 tuli 12 mitalia, mutta sijoitus valui jo seitsemänneksi. Alamäki oli uudelleen edessä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Albertvillessä 1992 kaikki muuttui ja tuli sylin täydeltä mitaleita, jopa 20, mikä oli kaikkien aikojen ennätys Norjalle. Siitä alkoi kulta-aika, joka jatkuu edelleen: keskimäärin 23 mitalia joka kisoista.

Norjalla (pun.) on kulta-aika talviolympialaisissa.

Ennen mainittua käännettä 1952-1988 mitalisaldo oli 82, kun Suomen vastaava oli 71. Melko tasan siis. Kaikkien aikojen tilastossa luvut olivat 1988 jälkeen 165 ja 110. Muutos tähän päivään onkin dramaattinen. Norja on kaksinkertaistanut mitalisaldonsa, kun Suomi ei ole kasvattanut puoliakaan kolmanneksen pienempää saldoaan. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen, että öljyrahat on pistetty likoon. Toisena ajatuksena on, että asiat on järjestetty uudelleen 80-luvun lopussa (jolloin maa oli vasta tottunut tai tottumassa niihin öljytuloihin).


Kivaa olisi, jos pärjäisimme paremmin, vaikkei sillä sinänsä ole mitään väliä. Ehkäpä urheilijoiden menestys kuitenkin innostaa itse kutakin tekemään työnsä hiukan paremmin sekä liikkumaan. Ehkäpä se myös valaa suomalaisia yhteen, mikä taas lisää luottamusta ja halua vaalia yhteisiä asioita. Ehkäpä panostamalla turhaan saadaan tärkeitä hyötyjä, vaikkapa sitten tunnekokemuksia. Niitä maiskuttelemalla voi oppia itsestään. Miltä tämä tuntuu, miksi ja miten siitä pääsee eroon, jos haluaa?

Jos kaikki viime vuosikymmenten menestyslajit osuisivat samoissa kisoissa mitalikantaan menneiden vuosien parhaaseen malliinsa, kotiin viemisinä olisi parisenkymmentä mitalia. Valitettavasti emme ole tainneet saada pidettyä yllä hyvää toimintaa vaan lopahtaminen on syönyt monen menestyksen. Jos edellä mainitun lisäksi saisimme 90- ja 2000-luvun mitalilajiemme rinnalle uusia, kuten pika- ja taitoluistelun, saldo kuokkisi jo Norjan menestyksen mitoissa.

Muutto-opas

Muutto on monelle yksi elämän stressaavimpia tapahtumia. Tämän jutun neuvoin pakkaaminen ja tavaroiden itse toteutettu muutto on helpompaa ja vähemmän stressaavaa. Muuttoon on erilaisia yleisiä muistilistoja netissä: Kuluttajavirasto ja monia muita.

Ilmoita uudesta osoitteesta Postin nettisivuilla mielellään viimeistään pari päivää ennen muuttoa, jotta posti kulkee katkotta. Tieto välittyy näppärästi myös väestörekisterikeskukseen ja sieltä moniin virastoihin ja yrityksiin. Jos olet tekemisissä erilaisten järjestöjen kanssa, ilmoitus tulee tehdä niille itselleen joko meilitse tai nettisivujen lomakkeella.

Varaa pakkaamiseen aikaa kuukausi. Tämä toki riippuu tavarapaljoudesta. Jos olet asunut omillasi kymmenisen vuotta, tavaraa luultavasti riittää hämmästyttämään sinutkin. Osta kannellisia muovilaatikoita, jotka mahtuvat kaappeihin. Laatikoita myydään ajoittain tarjouksessa, joihin kannattaa tarttua. Yksi asukas voi hyvinkin tarvita 10-15 laatikkoa (29 ltr) kovalle tavaralle. Kun olet pakannut harvoin käytetyt tavarat laatikoihin, on sinulla kaapit ja varasto täynnä jo pakattua tavaraa mahdollista seuraavaa muuttoa odottamassa. Kun kukin laatikko on pyhitetty vain tietyn tyyppisille tavaroille, löydät esineet helpommin. Lisäksi laatikot suojaavat, toisin kuin muovikassit. Jos vuokraat tai lainaat laatikot, joudut joka muutossa pakkaamaan ja purkamaan ne viimeistä myöten. Muovilaatikoita voi myös pinottuina siirtää nokkakärryillä ja varastoida, mikä säästää tilaa, aikaa ja vaivaa. Osta mustia muovisäkkejä (150 ltr) yksi tai kaksi 10 kappaleen pakkausta, mutta ei halvinta sorttia (alle 2 euroa tms.), koska ne hajoavat muutossa.

Kaikkein kaukokatseisin muuttaja alkaa heti alkuunsa reippaasti hävittää, myydä ja luopua turhasta. Siten itse muutto on kevyempi ja työkuorma jakaantuu tasaisemmin kuukauden ajalle. Myytyä tavaraa ei myöskään tarvitsee purkaa uuteen osoitteeseen. Tavara kannattaa luokitella niihin, jotka ovat a) rikki, joita b) ei ole koskaan tai c) vuosikausiin käyttänyt (päätä aika) d) käyttää vähintään silloin tällöin ja e) sellaisiin, joista et osaa päättää. Luokittelu helpottaa tavaran valikoimista. Kerää yhteen tavarat, joista haluat luopua. Pysy tiukkana. Usein tavarasta luopuminen tökkää siihen, ettei osaa päättää voisiko sitä vielä joskus tarvita. Jos esine on halpa ja sitä saa helposti kaupasta, anna mennä. Jos et käytä esinettä, muttet halua luopuakaan, pakkaa se tiiviisti muiden samanlaisten joukkoon sinne muovilaatikkoon. Turhan tavaran voi viedä esimerkiksi tänne:

• UFF (vaatteet)
• Punainen Risti (vaatteet)
• Pelastusarmeija (vaatteet)
• Lähetyskirpputori (vaatteet)
• muu kirpputori (rahaa)
• Keltainen Pörssi (rahaa)
• nettikirppikset (rahaa)
• Huuto.net (rahaa)
• Facebook (rahaa)
• kaverit, sukulaiset (rahaa?)
• varasto (laatikkoon)
• kaatopaikka (voi maksaa), roska-astia

Vertaile kirpputoreja. Turhaa löytyy jääkaapista, pakastimesta ja ruokakaapeista. Lasi ja paperi niin ikään heti roskiin. Tee tavaran valikointi ajoissa ja rauhassa. Kun muuttopäivä on lähellä, et enää jaksa valkata vaan kippaat kaiken laatikoihin ja pusseihin uuden asunnon vaivoiksi. Käyttämätön tavara tuottaa siis vain vaivaa, ei hyötyä. Kun käyt kaapit järjestelmällisesti läpi, näet edistymisesi selkeästi. Yhdistä tavaran läpikäynti ja roskitus arkirutiineihin sekä pilko se pieniksi projekteiksi. Näin viitsit ja jaksat.

Toisella pakkausviikolla kannattaa kaikki kaappeihin mahtuva paketoida. Kolmannella viitsii jo nähdä kaappien ulkopuolella laatikoita ja säkkejä. Varaa viimeiselle viikolle vain aivan pakolliset ruoat ja esineet. Pakkausohjeita:

• Mustiin jätesäkkeihin etupäässä vaatteita ja tekstiilejä.
• Teippaa säkit kiinni, ethän täyttänyt ihan täyteen... 
• Merkitse, mihin huoneeseen mikäkin pakkaus menee. 
• Hengarivaatteet voi niputtaa, laittaa jätesäkkiin ja säkin teipata kiinni. 
• Tyhjennä raskaat muutettavat kaapit.
• Teippaa/Lukitse kaappien ovet. 

Viikon aikana kannattaa asunto siivota siten, että muuttopäivälle jää vain lattioiden pesu. Suojakäsineet ovat siivotessa tarpeen muutossa haavautuneita käsiä suojaamaan.

Pienenä vinkkinä muuton jälkeiselle ajalle: 1) kaikkein likaantuvimpien kaappien lattiat (roska-astiakaappi, eteisen vaatekaappi, kemikaalikaapit) voi suojata rätillä, matolla, paperilla tms. Siten välttää pinttymien siivoamisen. Sama koskee uunia ja sen peltejä: suojaa ruoka (vuoka, folio), jottei rasva roisku uuniin. Pese rasvavalumat ennen kuin kuivuvat. 2) Taulutelevisioiden ja muun kodinelektroniikan pakkaukset voi olla tarpeen säilyttää mahdollista tulevaa muuttoa varten. Paljon parempaa suojaa ja kantokeinoa herkille ja kalliille laitteille ei taida olla tarjolla.

Suunnittele huonekalujen järjestys uuteen asuntoon. Parasta on, jos saat järjestyksen tulosteena seinälle. Se varmistaa, että esineet menevät paikoilleen.

Muutto. Sitten se alkaa! Tavara on pakattu, muuttoauto vuokrattu viikkoja sitten ja ajettu pihaan. Tavallinen kuorma-auto riittää hyvin moneen muuttoon ja tilava pakettiauto melko moneen yhden-kahden hengen muuttoon. Kaverit on värvätty hyvissä ajoin. Olet hommannut halpoja työhanskoja miehille ja varmistanut, kuka ajaa muuttoautoa. Jos mahdollista, olet saanut nokkakärryt jostain. Jos olet yksin-kaksin asuva, tavaraa jo kertynyt ja asut(te) kerrostalossa, neljä muuttajaa tarvitaan. Muuttopäivänä isännän/emännän organisointia vaaditaan seuraavista asioista:

• Mitä rooleja muuttomiehille on ja kuka ne hoitaa
• Missä järjestyksessä tavarat pakataan autoon
• Mihin mikäkin pakkaus menee uudessa asunnossa (ellet ole merkannut etukäteen)
• Mitkä pakkaukset ja esineet vaativat erityiskohtelua (särkyvää, teknisiä erityispiirteitä)
• Sekaannusten selvittelyt

Kaksi täyttää hissiä ylhäällä, yksi purkaa alhaalla ja yksi pakkaa autoa. Yläkerrassa yhdellä, isännällä/emännällä, täytyy olla aikaa miettiä ja organisoida. Niinpä kaverina siellä tulee olla sellainen, joka oma-aloitteisesti kantaa kokoajan. Ylipäätään jo muuttoja nähneet ja toimeliaiksi niissä todetut ovat suositeltavia apuja. Muutoin uhkana on, että muutto venyy tuntikausien loppumattomaksi nuhjaamiseksi. Hissin "silmä" kannattaa peittää maalarinteipillä pakkaamisen ajaksi ja lähettää hissi napilla alas, kun on täyttä. Alakerrasta hissi kannattaa lähettää heti ylös, kun on tyhjää. Jos hissiä ei ole, hissimiehet ramppaavat portaissa. Roolien vaihdot tulevat tällöin tarpeeseen.

Tavarat kannattaa pakata autoon seuraavassa järjestyksessä:

1. Laatikot (muoviset ovat pahvisia parempia)
2. Jätesäkit (älä osta halvimpia, voivat hajota muutossa)
3. Huonekalut
4. Hankalat muutettavat (pyörät, jalkalamput, särkyvät)

Auto kannattaa pakata alusta alkaen mahdollisimman korkealle täyteen, muutoin voi tulla ylläri ja tila loppua. Siitä taas koituu lisätyötä ja siitä vaurioitumisuhka. Huolehdi, ettei tärinä, jarrutukset, kiihdytykset tai kallistukset saa tavaroita tippumaan, valumaan tai hakkaamaan muita. Käytä mattoja suojana. Koska auton purku on päinvastainen kuin pakkaus, em. järjestys mahdollistaa sen, että tilaa vievät huonekalut saadaan liki tyhjiin huoneisiin vapaita käytäviä pitkin melko vaivatta juuri oikeille paikoilleen ilman jälkisiirtelyä. Lisäksi hankalat on viety "turvaan" ajoissa. Pääsääntöisesti huonekalu kuin huonekalu mahtuu nykyajan ovista sisään. Jos ei muuten, niin esimerkiksi puoliksi pystyssä tai eri tavoin kallistettuna ja ujutettuna. Jälleen tuleva asukas on asunnossa ohjaamassa tavaraliikennettä oikeisiin huoneisiin, mikäli huoneita ei ole etukäteen pakkauksiin merkattu.

Keskeisimpiä vinkkejä hyvään muuttoon ovat mahdollisimman paljon laatikoihin ja säkkeihin pakattua tavaraa, riittävästi reippaita muuttomiehiä ja heille hyvä ohjeistus. Suuri apu on myös siitä, että turhasta tavarasta on luovuttu ajoissa. Onnea muuttoon!

Naapurin vaimennusopas

Meluaako naapurisi yöllä? Tämä on ohje, kuinka meluava naapuri vaimennetaan.

Tärkein periaate naapurin vaimentamiseen on välitön palaute, mutta se vaatii toimia sinulta. Viive vie tehoa viestiltä. Tärkeää on välttää aggressiota, mutta olla jämäkkä. Keskeisin keino on koputtaminen, mutta tässä ohjeessa käsitellään muitakin tapoja. Kerrostaloissa on yleensä määrätty hiljaiseksi kello 22-07 välinen aika. Tarkista se talon säännöistä. Tällöin on asukkaalla oikeus vaatia hiljaisuutta. Pidä olosi rauhallisena, jotta saat unen, etkä aiheuta vastarintaa.

1. Melun lähteen etsintä

On hyvin tärkeää ensin mahdollisimman varmasti paikallistaa melun lähde. Kerrostalossa melu voi kantautua arvaamattomasti kaukaakin, eikä ensituntumalta epäilty ehkä olekaan meluaja. Tutkinta vaatii korvia seinää tai lattiaa vasten tai käytävällä kuulostelua.

2. Koputtaminen

Kun melu tulee seinä-, lattia- tai kattonaapurista, voi välissä olevia rakenteita koputtaa. Siihen voi käyttää vartta joka on puusta, muovista tai lasikuidusta. Kova varren pää tehostaa koputuksen ääntä, mutta esimerkiksi laatoituksia koputellessa suosittelen kohtuullisuutta ja ehkäpä esimerkiksi sählymailan muovipäätä. Kattoa hakatessa taas puinen pää on parempi, koska muovista voi jäädä rappaukseen jälkiä. Kattoon hakkaamiseen on kaksi tapaa. Keihäänheittotyyli toimii olan takaa ylös, jolloin saa hyvin iskuvoimaa, mutta asento on hiukan hankala. Edestä hakatessa iskuvoima vähenee, mutta saattaa usein ihan hyvin riittää.

Koputus kannattaa antaa 5-7 iskun jämäkissä sarjoissa, joita tarvittaneen kaksi. Kun iskusarja on viiden pituinen, se ehtii herättää meluajat kuulostelemaan ja toisaalta kertoo, että kyse ei ole vain naapurin kaatuneesta kävelykepistä tai vastaavasta. Liian pitkä sarja taas voi viestiä liiasta aggressiosta, mikä saattaa herättää vastarintaa. Pitkän sarjan voi myös tulkita esimerkiksi kolistelevaksi pyykkikoneeksi tai muuksi. Jos ensimmäistä iskusarjaa hiljennytään kuuntelemaan hitaasti vasta ihan viimeisillä iskuilla, kannattaa tehostaa viestiä toisella sarjalla.

Parhaassa tapauksessa meluajat rauhoittuvat kerrasta ja jatkavat baariin. Joskus hiljentyminen voi ottaa pienen tovin, kun humalaiset ölisevät itsensä ulos, mutta jos koputukseen ei alunperinkään reagoitu selkeästi, se pitää toistaa. Tärkeää on aina melupiikin, kuten naurun remakan, jälkeen välittömästi koputtaa. Joskus juhlijat ilmeisesti unohtavat palautteen kymmenessä minuutissa, joten se pitää toistaa. Se vaatii sitkeyttä, jos itse on jo sängyssä, mutta välitön palaute on tehokkaan viestinnän ehto.

Kuuluisa patterien kolistelu on yksi keino, mutta aikaan saatu ääni voi hajota mössöksi, eikä patterin maalipinta siedä kovia materiaaleja. Muovipäistä vartta voi kokeilla. Lisäksi pahimmillaan patterin jatkuva kolistelu kantautuu ties minne ja oletkin itse suurin melun aiheuttaja, mutta kauempaa kantautuvaan meluun patteri on varteenotettava keino.

3. Huuto

Aina eivät toistuvatkaan koputukset auta tai soveltuvaa vartta koputtamiseen ei ole. Silloin voi huutaa, mikäli meluaja on heti seinän, katon tai lattian takana. Huutoa voi edeltää koputus, jolla ikään kuin kerrotaan viestin alkamisesta. Mitään suurta runoutta ei kannata hieroa epävarman kuuluvuuden takia vaan yksinkertainen, hyvin kuuluva ja jämäkkä "hiljaa!"-huuto riittää. Älä kiroile alkuvaiheessa, jotta vältetään aggression aiheuttama vastarinta. Toisekseen, jos heti kiroilet, olet tullut käyttäneeksi ylimääräisen ja ainoan tehokeinosi. Jos yhden sanan palaute ei toimi, voit lisätä perinteisen suomalaisen kirosanan perään. Huutoja ei kannata suotta toistaa perätysten, sillä vaarana on niiden psykologisen tehon heikkeneminen ja omaa unen saantia hankaloittava vaikutus.

Jos naapuri ei reagoi vieläkään riittävästi, voit huutaa käytävässä oven takana ovikellon soitolla saatellen. Tämä on jo hankalampi keino, koska vaara sinun aiheuttamista meluhäiriöistä kasvaa.

4. Ovelle

Jos kotoa käsin palautetta ei kuulla, voit mennä ovelle. Jos ovikelloon ei reagoida, voi ovea hakata, muttei kohtuuttomasti. Jos ovi avataan, kerro asiallisesti palautteesi ja pyydä naapuria vähentämään melua. Jos ovea ei avata ja melu jatkuu, tilanne menee jo hankalaksi. Ovelle mentyäsi voivat välit naapureihin jäähtyä ja naamasi tiedetään, mutta joskus elämä on hankalaa hankalien ihmisten kanssa.

5. Poliisi

Jos omat keinot eivät auta, poliisin voi soittaa naapurin ovelle. Heidän ehtonaan on, että he kuulevat tullessaan melun. He tarvitsevat pääsyn porraskäytävään, jolloin he joko soittavat alaovelta sinulle tai sinä olet raottanut alaovea etukäteen esim. sanomalehdellä. Jälkimmäinen keino voi epäonnistua, jos joku asukas poistaa tai tiputtaa lehden. Edeltävä keino taas vaatii nousemaan sängystä poliisien saapuessa. Poliiseja soittaessa riskinä on, että melu loppuu ennen saapumista. Moni juhlijaporukka lähtee puolen yön aikoihin baariin. Poliisit voivat soittaa sinulle etenkin jos melua ei löydy. Varmin hetki poliisin kutsumiseen lienee selvästi puolen yön jälkeen, jolloin voidaan arvella melun jatkuvan. Melua on pääasiassa kahden tyyppistä: puhetta tai musiikkia. Puheessa on se ongelma, että jos meluajia on vain muutamia, he saattavat olla hetkittäin hiljaa, vaikkapa tupakalla. Niinpä varmin melu poliisin soittamiseen on pitkäaikainen tauoton musiikki ja toisena vastaava tauoton puhe. Jos poliisi saa yhteyden meluajiin, melu loppuu siltä yöltä erittäin suurella todennäköisyydellä.

6. Kirje

Joskus meluaminen on palautteesta huolimatta toistuvaa. Tällöin voit kirjoittaa naapureille kirjeen. Kehotan tällöinkin välttämään tunteiden purkamista kirjeeseen. Sen sijaan kerro selvästi pelin henki: häätö tulee, jos melu jatkuu. Kirjeen voi postiluukun sijaan laittaa ilmoitustaululle, mutta se sisältää joitain epävarmuuksia. Asukas ei välttämättä huomaa lappua tai vasta viiveellä. Lappu saatetaan kokea julkisuuden takia provokatiiviseksi ja siten nostaa vastustamisen uhmaa. Lisäksi voi olla mahdollista, että varsinainen syyllinen ei tunnista lapusta itseään. Tämä kaikki kannattaa tällöin huomioida kirjeessä. Myös melun ollessa päällä voi kirjeen kirjoittaa, soittaa ovikelloa ja kipaista karkuun. Muista soittaa riittävän useasti, jotta meluajat kuulevat. Tällöinkään ei ole varmaa, lähteekö kukaan ovelle.

Melua voi pahentaa naapurin ymmärtämättömyys akustiikasta, joten kannatta neuvoa kirjeessä. Tässä muutama vinkki:

• iso tai useita mattoja lattialle ääntä imemään
• isot ja mielellään paksut verhot ikkunoihin samasta syystä
• subwoofer irti lattiasta ja bassot pienemmälle
• sänky irti patterista
• korvakuulokkeet öistä musiikin kuuntelua, pelaamista tai elokuvien katselua varten

Yllä olevista vinkeistä varteenotettavia ovat kaksi ensimmäistä, jos melu kuulostaa kaikuvalta. Kaapit ja isot kangastaulut vaimentavat myös kaikua, mutta niitä naapuri tuskin vinkistäkään varta vasten hankkii. Häly keittiössä kantautuu ilmanvaihtohormia pitkin joskus liki esteettä naapureille.

7. Isännöitsijän varoitus

Jatkuvissa ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään. Asiaasi auttaa, jos olet kerännyt päiväkirjaa melusta: melun alku- ja loppuhetki sekä kuvaus (musiikkia, puhetta, huutoa, naimista jne.). Isännöitsijäkin haluaa olla varma melun lähteestä, joten suotavaa on, että olet osaltasi sen varmistanut. Jos joku muukin naapuri on valituksen tehnyt samasta asunnosta, varoitus voi lähteä hyvinkin pian. Jotta varoitus, se yksikin, päätyy häätöön, täytyy meluamisen tietysti jatkua, mutta myös sinun palautteesi mennä isännöitsijälle. Tämän tulee kyetä todistaa vuokralaisen vastaanottaneen varoituksen. Myös omistusasunnosta voidaan häätää.

Kuka meluaa?

Kuka tahansa voi tietysti huomaamattaan meluta, eivätkä suomalaiset kerrostalot usein tämän suhteen anna armoa. Tyypillinen meluaja on kuitenkin mielestäni nuori asukas, joka ei osaa asua kerrostalossa. Hän ei tiedä tai tajua hiljaisuusajan merkitystä saati aiheuttamansa melun määrää. Kannattaa huomioida, että päiväaikainenkin melu voi olla riittävä palautteen antoon ja jopa häätöön, jos se on toistuvaa ja pitkäaikaista. Huojentavaa on, että välittömällä palautteella useimmat naapurit on opetettavissa sisäsiisteiksi. Sitten saat rauhan.