Venäjän perustivat kolme suomalaista ja kaksi venäläistä heimoa. Pääkaupungikseen heimot ottivat Novgorodin. Tilanteet ajautuivat siihen, että heimot riitelivät tuloksetta valtakunnan vallasta. He päättivätkin lopulta pyytää ulkopuolisen maata johtamaan. Pyyntö esitettiin meren takana asuville varjageille, ruseille, jotka pyyntöön suostuivatkin.
Yleisesti rusien on väitetty olevan ruotsalaisia, vaikkei ruseja Ruotsista koskaan olekaan löydetty. Upplannissa olevan Rhoslagenin alueen asukkaita heiksi on tosin povattu. Ennen kuin heimot Novgorodissa ajautuivat riitoihin, oli paikalta ajettu pois - tänä päivänä varsin tuntemattomat - öykkäröivät vallan ottaneet varjagit. Novgorodin viisaiden miesten mielissä nämä öykkärit tuskin olivat vaihtoehto valtion johtoon. Heidän maailmaan luultavasti mahtui muitakin ja se "joku muu"-optio nyt luultavasti käytettiinkin.
Rusit siis pyydettiin kronikan mukaan meren takaa johtamaan. Itse en tiedä mitään muita ruseja kuin Karjalan kannakselta viime sotien myötä evakkoon joutuneet Rusit. Olisiko siis loogista lähteä miettimään heidän osuutta Venäjän perustamiseen? Novgorodista rautakaudella katsottaessa tie Karjalan kannakselle vie Laatokan ja mahdollisesti Suomenlahden kautta. Laatokkaa kutsuttiin aikoinaan mereksi, joten kronikan mereksi sekin siis käy. Mikäli reitti rusien luo vei Suomenlahden kautta, niin mereksi käy sekin. Vanhastaan karjalaiset olivat alku-Venäjän, Novgorodin, liittolaisia. He kronikoiden mukaan kilpailivat lappalaisten verotuksesta norjalaisten, kainulaisten ja pirkkalaisten kanssa.
Moni yhdistää kutsutut rusit ruotsalaisiin heidän etunimien takia, jotka olivat ruotsalaisia, kuten itse Rurik. Rautakaudella oli kuitenkin erittäin yleistä suomalaisten keskuudessa nimetä lapset skandinaavisin nimin. Jopa valtaosa nimistä saattoi olla skandinaavisia.
Nämä kaikki kun ynnää yhteen...
1. Rusien suomalainen suku asui kannaksella.
2. Nestorin kronikan mainitsema tie rusien luo vie meren kautta.
3. Karjalaiset olivat Novgorodin luotettuja ja liittolaisia.
4. Suomalaisten etunimet olivat rautakaudella yleensä skandinaavisia.
... ei voi olla näkemättä välähdyksenä suomalaisen Rusin suvun kutsuttavan Novgorodin johtoon vuonna 862.
Joidenkin vanhojen kronikoiden mainintojen perusteella Rusit olisivat tosin olleet nimenomaan svealaisia. Mene ja tiedä. Ehkäpä tulevaisuus tuo taas lisävalaistusta...
sunnuntai 14. tammikuuta 2007
Suomalaiset viikingit
Maailma pitää idän viikinkejä, varjageja, ruotsalaisina. Väitän kuitenkin, että ehkä jopa suurin osa varjageista oli suomalaisia ja suomensukuisia.
Sana varjagi voi liittyä suomen kielen sanaan varjakka, suojaisa lahdelma (varjoisa lahti). Sana viking liittynee ruotsin kielen sanaan vik, lahti. Nimitysten samankaltainen selitys ei liene sattuma, laivoilla ja veneillä lahdelmilla ilmestyvät seurueet ehkä nähtiin rantalaisten näkökulmasta "lahtelaisina". No entä sitten?
Sitä sitten, että miksi venäläiset nimittivät idän viikinkejä suomalaisen sanan mukaan? Aikoinaan toki suomen- ja karjalankielisiä asui Novgorodia myöten, joista sana olisi voinut tarttua venäjään, kun ensimmäiset itäruotsalaiset idän viikingit tulivat tutuiksi. Asiaan liittyy kuitenkin muuan outous. Varjagi-sanasta on olemassa muunnos, varangi. Norjan perimmäisessä nurkassa kaukana pohjoisessa on kyseistä nimeä kantavat Varangin niemimaa ja Varanginvuono. Jos olisi niin, että venäläisten ja suomalaisten erityisesti ruotsalaisista viikingeistä aikoinaan käyttämä nimitys on varjagi, niin miksi siellä missä ruotsalaisia on kaikkein vähiten nähtykään, on samanniminen paikka? Norjalaisia viikinkejä pohjoisessakin on nähty, mutta miksi jokin paikka olisi heidän mukaansa nimetty? Kuvittelisihan paikannimen ennemminkin liittyvän paikan asukkaisiin. Kyseistä aluetta asutti jo viikinkiaikoina vanhastaan suomenkieliset kveenit.
Väitänkin, että varjagi on suomen kielestä levinnyt nimitys tarkoittaen merillä liikkuvia kauppaseurueita. Usein nämä olivat jo ammoisista ajoista olleet muun muassa suomalaisia. Viimeistään viikinkiaikoina sitten viikingitkin liitettiin saman nimen alle. Idän viikinkien länsiviikinkejä rauhallisempi maine johtuneekin ehkä rauhanomaisemmista suomalaisista. Vai onko loogista väittää, etteivät suomalaiset olisi kauppaa ja retkiä itään aikoinaan tehneet, jos muut kuitenkin tekivät? Kyllä kansan joukosta löytyi sen ajan Jorma Ollilat ja kumppanit, joita kauppa kiinnosti.
Sana varjagi voi liittyä suomen kielen sanaan varjakka, suojaisa lahdelma (varjoisa lahti). Sana viking liittynee ruotsin kielen sanaan vik, lahti. Nimitysten samankaltainen selitys ei liene sattuma, laivoilla ja veneillä lahdelmilla ilmestyvät seurueet ehkä nähtiin rantalaisten näkökulmasta "lahtelaisina". No entä sitten?
Sitä sitten, että miksi venäläiset nimittivät idän viikinkejä suomalaisen sanan mukaan? Aikoinaan toki suomen- ja karjalankielisiä asui Novgorodia myöten, joista sana olisi voinut tarttua venäjään, kun ensimmäiset itäruotsalaiset idän viikingit tulivat tutuiksi. Asiaan liittyy kuitenkin muuan outous. Varjagi-sanasta on olemassa muunnos, varangi. Norjan perimmäisessä nurkassa kaukana pohjoisessa on kyseistä nimeä kantavat Varangin niemimaa ja Varanginvuono. Jos olisi niin, että venäläisten ja suomalaisten erityisesti ruotsalaisista viikingeistä aikoinaan käyttämä nimitys on varjagi, niin miksi siellä missä ruotsalaisia on kaikkein vähiten nähtykään, on samanniminen paikka? Norjalaisia viikinkejä pohjoisessakin on nähty, mutta miksi jokin paikka olisi heidän mukaansa nimetty? Kuvittelisihan paikannimen ennemminkin liittyvän paikan asukkaisiin. Kyseistä aluetta asutti jo viikinkiaikoina vanhastaan suomenkieliset kveenit.
Väitänkin, että varjagi on suomen kielestä levinnyt nimitys tarkoittaen merillä liikkuvia kauppaseurueita. Usein nämä olivat jo ammoisista ajoista olleet muun muassa suomalaisia. Viimeistään viikinkiaikoina sitten viikingitkin liitettiin saman nimen alle. Idän viikinkien länsiviikinkejä rauhallisempi maine johtuneekin ehkä rauhanomaisemmista suomalaisista. Vai onko loogista väittää, etteivät suomalaiset olisi kauppaa ja retkiä itään aikoinaan tehneet, jos muut kuitenkin tekivät? Kyllä kansan joukosta löytyi sen ajan Jorma Ollilat ja kumppanit, joita kauppa kiinnosti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)