Onko elämällä mitään tarkoitusta? Pitäisikö edes olla?Emme yleensä tajua, että elämällä olisi mitään tarkoitusta. Sen tajuaminen ei siis ole selviytymisen kannalta välttämätöntä, jos ajatus elämän tarkoituksesta ylipäätään suvaitaan.
Olennaista on miettiä, millä tavalla tieto elämän tarkoituksesta ihmiselle tulisi, jos tulisi. Se ei tule postissa tai virallisena julkilausumana. Ihmisen mieli ei tarvitse kieltä, jolloin kielellinenkään 'tiedote' tarkoituksesta ei ole välttämättömyys (ellei sitten kieli loisi tarkoitusta).
Itseasiassa ympärillämme on siellä täällä ihmisiä, jotka kokevat oivaltaneensa, että "tän mä valitsen". Se, vaivainen tunne, voi tarkoittaa uutta työtä, firman perustamista, ihmissuhdetta ja mitä lie.
Heidän valinnat eivät useinkaan tuoneet kitkatonta loppuelämää, eivätkä valinnat aina kestäneet loppuelämää. Viimeinen on hyvä oivaltaa: elämän tarkoitus voi kuulua vain tähän hetkeen. Se voi olla elintärkeä hyppy pois auton alta tai kymmenen vuotta uudessa työssä.
Mitä jos kyse on kuitenkin vain ihmisen ailahteluista, joita hän haluaa pönkittää kuvitelmalla juuri hänelle kuuluvasta jutusta?
Näin voi tapahtua. Ihminen luonnostaan tuppaa haluamaan jotain. Joskus elämä on myötäinen ja halu herää kiihkoonsa tilaisuuden tultua. Innon kiihkossa on helppo kuvitella, että "tää on mun juttu".
Kun jonain hetkenä ei koekaan kiihkoa vaan sisäistä rauhallista varmuutta valinnastaan, tietää, ettei kyse ainakaan ole halujen vallankaappauksesta. Sen siis täytyy olla jotain muuta. Ehkäpä se todellakin on se oma tie.
Elämässä voi siis olla moniakin tarkoituksia peräkkäin ja jopa samanaikaisesti. Viileetä...
Joku ajattelee, että jonkun elämän tarkoituksena oli tulla presidentiksi. Yhtä lailla jonkun elämän tarkoitus oli ostaa VW Golf. Kummallakin oli varmasti monia muitakin tarkoituksia, kyllä elämään mahtuu.
Moni ei koe mitään valaistumista elämänsä tarkoituksesta. Sen voi filosofoida tarkoittavan sitä, ettei tarkoitusta ole tai että sitä ei vain tiedä. Onko olemassa esteitä elämän tietämiseksi ennalta? Jos tietää kaiken kaikesta, tietää mihin kaikki päättyy. Miksi ei tietäisi? Jos joku ei siis tajua tarkoitustaan, se vain tarkoittaa, ettei hän tiedä kaikkea. Kuten yllä kirjoitin, tajuaminen ei ole välttämätöntä.
Yhteinen elämän tarkoituksemme
Meillä taitaa olla kaiken yllä yksi ja sama tarkoitus: hakea tyytyväisyyttä. Keinot siihen ovat mitä moninaisimmat. Yksi janoaa kostoa vääryyksiin ja toinen rakentaa mökin.
Huomioimme elämän tapahtumien ja muiden ihmisten neuvot ymmärryksemme rajoissa. Etsimme siis onnea parhaan kykymme mukaan. Etsiminen on viisasta, tyytyväisenä on kivempaa.
