Venäjän perustivat kolme suomalaista ja kaksi venäläistä heimoa. Pääkaupungikseen heimot ottivat Novgorodin. Tilanteet ajautuivat siihen, että heimot riitelivät tuloksetta valtakunnan vallasta. He päättivätkin lopulta pyytää ulkopuolisen maata johtamaan. Pyyntö esitettiin meren takana asuville varjageille, ruseille, jotka pyyntöön suostuivatkin.
Yleisesti rusien on väitetty olevan ruotsalaisia, vaikkei ruseja Ruotsista koskaan olekaan löydetty. Upplannissa olevan Rhoslagenin alueen asukkaita heiksi on tosin povattu. Ennen kuin heimot Novgorodissa ajautuivat riitoihin, oli paikalta ajettu pois - tänä päivänä varsin tuntemattomat - öykkäröivät vallan ottaneet varjagit. Novgorodin viisaiden miesten mielissä nämä öykkärit tuskin olivat vaihtoehto valtion johtoon. Heidän maailmaan luultavasti mahtui muitakin ja se "joku muu"-optio nyt luultavasti käytettiinkin.
Rusit siis pyydettiin kronikan mukaan meren takaa johtamaan. Itse en tiedä mitään muita ruseja kuin Karjalan kannakselta viime sotien myötä evakkoon joutuneet Rusit. Olisiko siis loogista lähteä miettimään heidän osuutta Venäjän perustamiseen? Novgorodista rautakaudella katsottaessa tie Karjalan kannakselle vie Laatokan ja mahdollisesti Suomenlahden kautta. Laatokkaa kutsuttiin aikoinaan mereksi, joten kronikan mereksi sekin siis käy. Mikäli reitti rusien luo vei Suomenlahden kautta, niin mereksi käy sekin. Vanhastaan karjalaiset olivat alku-Venäjän, Novgorodin, liittolaisia. He kronikoiden mukaan kilpailivat lappalaisten verotuksesta norjalaisten, kainulaisten ja pirkkalaisten kanssa.
Moni yhdistää kutsutut rusit ruotsalaisiin heidän etunimien takia, jotka olivat ruotsalaisia, kuten itse Rurik. Rautakaudella oli kuitenkin erittäin yleistä suomalaisten keskuudessa nimetä lapset skandinaavisin nimin. Jopa valtaosa nimistä saattoi olla skandinaavisia.
Nämä kaikki kun ynnää yhteen...
1. Rusien suomalainen suku asui kannaksella.
2. Nestorin kronikan mainitsema tie rusien luo vie meren kautta.
3. Karjalaiset olivat Novgorodin luotettuja ja liittolaisia.
4. Suomalaisten etunimet olivat rautakaudella yleensä skandinaavisia.
... ei voi olla näkemättä välähdyksenä suomalaisen Rusin suvun kutsuttavan Novgorodin johtoon vuonna 862.
Joidenkin vanhojen kronikoiden mainintojen perusteella Rusit olisivat tosin olleet nimenomaan svealaisia. Mene ja tiedä. Ehkäpä tulevaisuus tuo taas lisävalaistusta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti