Hyvät, pahat ja rumat lukiot 2009

Helsingin Sanomat julkaisi listan lukioiden yo-tuloksista. Lista antoi mielenkiintoista aineistoa pohdittavaksi, vaikka se joitain virheitä väitetysti sisältää. Kuka on tyhmin ja kuka paras? Vai löytyykö näihin vastausta?

Helsingin lukiot komeilevat uutisissa jo perinteisesti parhaina, mutta uutisoimatta jää, että Helsingin lukiot miehittävät myös häntäpäätä. Lopulta Helsinki kaupunkina onkin vasta Suomen seitsemänneksi paras. Tilastollisesti näyttääkin kunnan lukioiden määrä korreloivan aika tiukasti opiskelijoiden valikoitumisen kanssa: mitä enemmän lukioita, sitä suurempi menestyshajonta niiden välillä. Tässä Suomen parhaat kaupungit (yli 40 000 as.):

Turku						18,84
Tampere						18,70
Kouvola						18,49
Hämeenlinna						18,47
Espoo						18,44
Joensuu						18,43
Helsinki						18,37
Porvoo						18,32
Mikkeli						18,30
Oulu						18,21
Lahti						18,17
Kuopio						18,05
Hyvinkää						17,95
Lappeenranta						17,90
Jyväskylä						17,86
Rovaniemi						17,83
Vantaa						17,78
Salo						17,67
Vaasa						17,59
Pori						17,23
Kotka						16,89
Seinäjoki						16,85

Käytännössä Turku oli selvä ykkönen ja Tampere kakkonen, mutta muut tulevat askeleen perässä.

Pohjois-Karjala yllättää

Maakunnista parhaiten menestyi, ei yllättäen, Uusimaa (18,20) ja ihan perässä pinkoilivat Pirkanmaa (18,18) ja Varsinais-Suomi (18,11). Tämä kolmen muuttovoittoalueen kärki erottui muista, Pirkanmaa yllättävän lähellä Uudenmaan tasoa, miltei tasoissa. Niinikään yllättäen Pohjois-Karjala (17,99) ampaisi seuraavaksi tehden eroa muihin. Muuttotappiota kokevat maakunnat pärjäsivät yleisesti hiukan huonommin (17,53 vs. 18,04), mutta Pohjois-Karjala ja Itä-Suomen lääni ylipäätään (17,82) kamppailivat menestyksellä ilmiön tuiverruksessa. Tosin heikoitenkin pärjännyt Kainuu sai keskiarvokseen 16,99 pistettä, joka yksittäisenä arvosanana tarkoittaisi 0,3 pisteen eroa parhaimpaan maakuntaan (4,25 -> 4,55).

Havaituksi tuli, että Pohjois-Suomi (17,34) ja "Suur-Pohjanmaa" (17,42) pärjäsivät muuta maata huonommin, koko maan keskiarvon ollessa 17,82. Etelä-Suomi oli lääneistä paras 18,01 pisteellään.

Koetin selvittää, miksi toisaalla ei pärjätä, mutta usein vain hajujälkiä jäi. Maakuntien panostukset perusopetukseen eivät korreloineet juurikaan yo-menestyksen kanssa. Lukion koolla ei näytä olevan sanottavaa vaikutusta sen menestykseen, vaikkakin maakuntien tasolla jotain laihaa yhteyttä oli. Ylioppilaiden määrä vaihteli neljän ja 278:n välillä ja tulokset olivat usein mitä sattuu.

Kuvassa oikealla maakuntien menestys: viileät värit alle keskiarvon ja lämpimät yli keskiarvon.

Ruotsinkieliset lukiot juhlivat

Kun suomenkieliset lukiot saivat keskimäärin 17,77 pistettä, rohmusivat ruotsinkieliset (ruotsinkielinen nimi) 18,50. Pelkästään ruotsinkielisen lukion omaavissa kunnissa menestys oli kuitenkin laiha, 17,48. Kun tarkemmin vertailin alle sadantuhannen asukkaan paikkakuntia, joissa oli molempien kielisiä lukioita, oli näiden välillä ero: ruotsinkielisten pisteet olivat 18,22 ja suomenkielisten miltei pisteen vähemmän (17,29).

Kun vertailussa on tarkalleen ottaen kyse kirjoitusten pakollisista neljästä aineesta, joihin molemmat kotimaiset melkein kuuluvat, uskon erojen syntyvän toisen kotimaisen kielen taitamisesta tai taitamattomuudesta. Ruotsin kielen suoritti toisena kotimaisena (pitkänä tai keskipitkänä) melkein 13000 oppilasta ollen suomen ja englannin jälkeen yleisin koe. Tämä suhde lienee ollut vieläkin räikeämpi, kun ruotsi oli suomenkielisille kirjoitusten pakollinen kieli. Ehkä olen väärässä, mutta yhtä kaikki, kaksikieliset saavat paremmat tulokset.

Pakollisia aineita ovat siis äidinkieli ja kolme seuraavista: englanti (yleensä), ruotsi tai suomi, matematiikka tai reaali. Jos haluaa välttää matematiikan, on otettava joko ruotsi (tai suomi) tai reaali.

Ruotsinkielisten paremmuus on sikälikin jännä ilmiö, että PISA-kokeissa he taas eivät pärjää.

Lopuksi

Suurissa kaupungeissa paras oppilasaines hakeutuu selvästi omiin lukioihinsa. Huonoimpien lukioiden listalta löytyy runsaasti mm. helsinkiläisiä lukioita. Kyseenalaista huonoiten menestyneen lukion kunniaa kantoi tänä vuonna Helsingin Laajasalon lukio, jolle nämä kirjoitukset olivat ne viimeiset. Turku yllätti kirjoittajan menestyksellään, kuten teki Pohjois-Karjala ja ruotsinkielisetkin lukiot. Pohjois-Suomi taas jäi muista, eikä ilman yllätystä jäänyt Helsinginkään odotuksiani heikompi sijoitus.

Ruotsin kielen poistaminen kirjoitusten pakollisista aineista vaikuttaa olleen hyvin terve ilmiö suomenkielisten tulosten kannalta.

[lisäys]

Kirjoittaja itsehän ei kirjoituksissa kummoisesti pärjännyt... :) Pänttäämisen ja ulkoa annetun tiedon sijaan ajattelu on se mikä jyrää. Kun mistä tahansa hankittu tieto ja ajattelu yhdistyvät, ei hyvää käytöstä osaavan menestystä voi estää. Se piirre tuo monen vähemmänkin koulutetun ohi muiden. Ajattelu on työtä ja rohkea ajattelu on uutta luovaa työtä.